Vielä ehdin teitä moikkaamaan isänpäivän iltaan. Vietimme isänpäivää osittain ihan kirjaimellisesti kuusikossa. Tänään oli nimittäin vuorossa lasten ukin ja mieheni isän onnittelu anoppilassa. Pöytä notkui tuttuun tapaan ja ruokaa piti käydä välillä sulattelemassa lähikuusikossa. Pari pientä yksilöä kotiinkin kannoin, ulos oven pieleen. Jos niitä jouluvaloja alkaisin vähitellen kaivella esiin. Nähtiin reissulla pienen nallen tassunjäljetkin ja melkein taas toivoin, että karhu olisi meitä…
